maanantai 27. helmikuuta 2012

Seuraavaksi..

viime vuoden neuleet...tässä :o)

Tumput
Viime talvena minulla oli vielä vauva, jolla aina paleli sormet kovasti. Neuloin siis ihan ilman ohjetta tällaiset perustumput Novitan hahtuvainen - langasta. Hahtuvainen on ihanan paksua ja täyttä villaa, joten niillä sormet pysyvät ihanan lämpiminä.




Keskeneräinen mekko
Koko kesän ajan neuloin vähitellen ihanaa limenvihreää (ihanan pehmeästä Katia Bamboo langasta) kesämekkoa, joka osoittautui todella hitaaksi puuhaksi. Mekko on yhä puikoilla ja saa nähdä valmistuuko ajoissa ensi kesään vai joudunko lisäämään pituutta.


Pörröpipo á la Drops Design
Syksyllä ihastuin Drops Designin sivustoon ja päätin heti neuloa itselleni uuden pipon. Ohje löytyi täältä ja langaksi mielestäni sopi parhaiten jo aikaisemmin tutuksi tullut Novitan Teddy lanka.
Tässä kuva lopputuloksesta. Lopulta päätin lisätä pipoon myös letit, tyttömäinen kun olen.




Säärystimet jumppatytölle
Vanhemman tytön jumppakausi alkoi taas syksyllä ja sinne olisi hyvä saada lämmittävät säärystimet kun jumppasali on sen verran viileä paikka. Joten tuumasta vain toimeen, mutta mistään en löytänyt mallia noin pienille säärystimille tai sitten ne olivat liian kömpelöt tai paksut. Halusin sirot säärystimet, joissa söpö prinsessamainen kuviointi keijujumppan teemaan sopivaksi. Lopultakin löysin mallin täältä (sukista otin vain sääriosan kuvioinnin) ja sovelsin sitten oikean leveyden. Neuloin nämä tasoneuleena, koska kuvio oli näin helpommin neulottava, ja ompelin sitten sauman kiinni. Lanka Novitan Pirtaa.

Tässä lopputulos, joka valmistui juuri sopivasti joululahjaksi.




Kaulurit
Kauluri, tai ympyrähuivi, on tämän ajan trendi ja tottakai minunkin oli sellaista kokeiltava. Neuloin oikeata-nurjaa ja pituus ja malli omasta päästä, omaan kaulaan sopivaksi. Lankana käytin kahta eriväristä seiskaveikkaa, ja tuli tosi lämmin ja muhkea lopputulos. Painonsa takia huivi hieman venyi alkuperäisestä koosta, mutta hyvin se silti toimii. Ja toimii myös huppuna kun on kova viima tai ei ole pipoa.



Toinen kauluri on alunperin kauan sitten (myös kahdesta eri värin seiskaveikasta) neulomani aina-oikeinneule vauvanpeitto. Kun vauvat kasvoivat jäi tämä peitto ilman käyttötarkoitusta. Sitten yhtenä päivänä sitä hieman mittailin ja mietiskelin ja lopulta päätin ommella lyhyet päät yhteen ja voilà, uusi kauluri oli syntynyt.



Nyt käynnissä on vielä kaksi kaulaliinaa tytöille, vöitä ihanasta Novita Crystal langasta (sormin neulominen kiehtoo), sekä suunnitelmissa taas uusi pipo..

Vuoden 2011 merkittävin projektini



Joulun alla nautin kaikesta näpertelystä, ja olemmekin tyttöjen kanssa tehneet kaikenlaista askartelua aina joulukorteista ja joulukuusenkoristeista kranssiin. Tänä vuonna kuitenkin halusin antaa tytöille jotain erikoista, josta tuli vain minun oma projektini ja josta tulisi meille kaikille mukava joulun perinne pitkälle tulevaisuuteen. Ehkä arvaatkin, oma taskujoulukalenteri tottakai.

Ehdottomasti paras juttu tässä projektissa on se, että se on kierrätystä parhaimmillaan. Taskukalenteriin saa mukaan kaikki pienetkin kangastilkut, huopapalat ja koristeet, joille muuten ei ehkä löytyisi muuta käyttöä. Ja kalenterissa ne tulevat esiin kokonaisuutena ja samalla muistuttavat vanhoista jo pieneksi jääneistä rakkaista vaatteista ja siitä, että tämä on ainutlaatuinen ja vain meidän ikioma juttumme.

Tässä kuva koko ihanuudesta:



Rakensin kalenterin talon muotoon, jolloin taskuista tuli ikkunat, joissa erilaiset verhot. Jokaisen taskun taakse silitin ensin kiinni tukikangasta, jotta myös trikookankaasta tulisi tarpeeksi tukevaa. Ikkunoihin kiinnitin huovasta leikatut numerot ja tasku nro 24 tietysti isoin, oli ovi. Lunta (fleece-kangasta) laitoin katolle ja oven eteen ja sen päälle huovasta sommitellun joulukuusen ja lumiukon. Kuusessa koristehelminauhaa ja helmiä palloina. Myös kuusen alla on hieman vanua. Oveen huovasta tehty kranssi, jonka täytin hieman vanulla. Ja sitten vielä vähän glitteriä sivuille ja kuusen latvaan.



Taskut ovat kooltaan n. 10 x 11 cm.



Viime jouluna kalenterissa oli jokaisessa taskussa sellaiseen tarina-tarrakirjaan liimattavia tarroja ja välillä muitakin yllätyksiä, joita tonttu toi öisin. Joulaaton taskussa olikin sitten somat hiuskoristeet jouluaaton juhlia varten. Oi sitä ihanaa joulun odotusaikaa..melkeinpä kaipaan jo seuraavaa :o)

Olen ommellut 2011..

Tässä nyt viime vuoden ompelusatoa, ainakin siis nyt ne joista ehdin/muistin kuvan ottaa. No, onhan siinä nyt muutama kuitenkin.

Ensin, kesälle ompelemani ihanat oranssit shortsit piristävästä oranssista soya-kankaasta. Lahkeiden kuviokangas löytyi vanhasta paidastani. Mallin tiedot ilmoitan piakkoin, kun ehdin vielä kaivaa kaavan esiin.



Samaisesta kankaasta ompelin vielä pari ihanan ohkaista kevätpipoa. Toisesta saan vielä kuvan otettua ja lisään pian tänne. Toinen on jo lahjan saaneen pikkutyttösen käytössä.

Seuraavaksi innostuin, kun sukuun syntyi tytöille jo toinen pikkuserkku. Tälle tarvittiin tottakai jotain itsetehtyä, tällä kertaa ystäväni innoittamana, tuli ommeltua ihana pehmonorsu. Kaavat sain täältä olevasta kirjasta.



Oli kyllä tosi kivaa tehdä tämä. Kankaat aikaisemmin käyttämistäni flanellikankaista jäljelle jääneistä palasista. Toivottavasti oli saajalleen mieluinen!




Sitten tuli tällainen essumekko, kaava toisesta saman tyylisistä mekosta suoraan mittailtuna. Takana kivat eriväriset napit. Oli suht nopea ja helppo kun leikkasin kaavan yhdestä kappaleesta ilman saumoja ja laitoin vinonauhaa ympärille.

Tässä kuva vielä takaa:




Sitten oli nuorimmaisen aika aloittaa jumppauransa tämän vuoden alusta ja siihen tärkeään tilaisuuteen piti toki saada myös pikkusiskolle jumppakassi. Tämä kangas oli jo valmiiksi ommeltu hamonen, johon lisäsin vain pohjan, kantokahvat ja sisälle kaksi isoa taskua.




Jäikö se..

yksi vuosi välistä.. :o)

Seuraavissa julkaisuissa pääset ihastelemaan viime vuoden (2011) työn tuloksia ja sitten pyrin pääsemään taas siihen, että julkaisen näitä sen mukaan kun valmistuvat.

Viime vuosi jäi blogin päivityksissä taas hieman katkoille aktiivisen ja kiireisen perhe-elämän siivittämänä. On se kumma, kuinka paljon enemmän aikaa menee ihan perusaskareisiin kun taloon tulee toinen lapsi. Nyt voin ilokseni ja varmasti myös teidän iloksenne todeta, että arki alkaa jälleen luistaa ja sitä omaakin aikaa jopa ropisee vaihtelevasti esiin :o)

Eli, pitemmittä puheitta..nyt töihin.